Kuukauden blogitauon aikana on tullut tehtyä paljon erittäin hyviäkin ruokia, mutta tällä kertaa kirjoitan mieluummin siitä, mitä en saanut syötyä.
Löysin kaupungin laidalta ison etnisen supermarketin ja suurella mielenkiinnolla katsastin paikan tarjonan läpi. Valikoima oli kattava, erittäin kattava! Riisejä kaikilta maailman kolkilta, pakasteessa aineksia ja aterioita joka makuun, kuivamausteita luonnollisesti koko repertuaari, isot valikoimat indonesialaisia maustetahnoja, tuoreita vihanneksia, astioita, tofua irtomyynnissä, jne. Samassa yhteydessä oli myös "etninen Plantagen", josta sai palmuja, kukkia, buddha-patsaita, puutarhatiikereitä, mattoja, yms.
Jätin puutarhapuolen suosiolla rauhaan, mutta ruokapuolelta otin mukaan paketin tempeh'iä, joka oli minulle täysin uusi tuttavuus. Kuvittelin, että se on jonkin sortin tiiviimpää, rakeisempaa tofua. Soijapavuista se on tosiaan tehty, mutta siihen yhtäläisyydet jäävätkin. Tempeh'ssä eräänlainen sienirihmasto sitoo käyneet pavut yhteen tiiviiksi palikaksi.
Valitsin kaupasta hyvälaatuisen tempehin, mikä tarkoitti erityisen tukevaa rihmastoa ja siten ehkä myös erityisen tymäkkää makua.
Yllä olevassa kuvassa on puolikas palikka puolitettuna. Siitä näkyy niin sisärakenne kuin ulkopintakin. Kama on erittäin tukevaa, joten sen saa helposti kuutioitua pieneksi. Veikkaan että saattaisi saada vaikka juustohöylällä leikattuakin. Tällä kertaa kuitenkin kuutioin ja marinoin paloja ketjap manis - seesaminsiemenöljy -marinadissa. Paistoin kuutiot öljyssä herkkusienien kera ja lisäsin cashew-pähkinöitä ja vähän lientä ja annoin muhia hetken riisiä odotellessa.
Ensimmäisen haukkauksen jälkeen hymy hyytyi.
Tempehin makua kuvaillaan wikipediassa mm. pähkinäiseksi ja sienimäiseksi, mutta minun mielestä se muistutti lähinnä hiivaa. Ja wokatut hiivakuutiot eivät tule minulle ensimmäisenä mieleen herkullisia makuja ajatellessa. Rohkeasti yritin saada annosta syötyä ajatellen, että jos ne kerran Indonesiassakin pystyvät syömään tätä, niin kyllä minäkin. Mutta en saanut. Sienet, pähkinät ja riisit söin, mutta tempehiä sain vain pari palaa alas, loput lensivät roskikseen.
Yleissti olen ollut sitä mieltä, että kaikki ruokakaupassa myytävä on syötävää, mutta tämä tapaus muutti käsityksiäni. Taidan hetken verran pitäytyä ihan vaan tutuissa hyvissä mauissa. Tänään tein mm. vihreää thai-currya katkarapujen kera. Herkkua!
En tiedä saako tempehiä / tempeä Suomesta, mutta saattaa hyvin saadakin, minä vain en ollut siihen törmännyt. Jos joku tietää miten siitä saa jotain herkullista aikaiseksi, niin otan tiedon innolla vastaan ja saatan jopa kerätä rohkeutta koitokseen...
Tekstit
