Maapähkinävoin taikaa

Kermainen sienikastike sai tällä kertaa pienen lisävivahteen mausteilla ja maapähkinävoilla. Hyvää oli, vaikka ulkonäkö ei niin mahtava olekaan. Maapähkinävoi sopii yllättävän moneen ruokaan, mutta turhan harvoin ainakaan minun tulee sitä tulee käytettyä, lähinnä koska se ei ole ikinä kuulunut keittiöni perusvarustukseen.

Maapähkinävoita saa sieltä täältä myös täysin sokerittomana, jolloin sen käyttö on helpompaa ruoanlaitossa. Pieni makeus ei ole mielestäni ongelma, mutta kaikkein makeimmat maapähkinävoit kannattaa jättää leivontaan tai leivän päälle, tai mihin sitä nyt yleensä edes käytetään.

ainekset (kahdelle)

3 sipulia

250 gr pieniä herkkusieniä

pienen purjon puolikas

2 dl kuohukermaa

maapähkinävoita (n. 2rkl)

jeeraa (n. 1tl)

jauhettua korianteria (n. 0,5tl)

jauhettua mustapippuria

(suolaa)

haluamaasi pastaa

Kuumenna reilusti öljyä ja paista sipuleita kunnes ne saavat väriä, noin viisi minuuttia. Lisää sipulien seuraksi pienennetyt sienet ja paista taas viitisen minuuttia, tai kunnes sekä sipulit että sienet ovat ruskeita ja pehmeitä. Lisää pienennetyt purjot ja paista vielä viitisen minuuttia lisää. Lisää kerma ja kuivat mausteet ja keitä kasaan hetken verran, sanotaan nyt vaikka viitisen minuutia. Ota liedeltä ja lisää kunnon nokare maapähkinävoita, maistele, ja lisää tarvittaessa lisää suolaa, maapähkinävoita ta muita mausteita. Tarjoa vastakeitetyn pastan kera.

Tofu-pinaattikastike

.

Loma loppui ja työt alkoivat taas, joten en jaksanut tehdä töiden jälken kovin kummoista säätöä, vaan tällaista perusmössöä, jonka jämät voin syödä sitten huomenna lounaaksi. Hyvin pinaattista, mutta oikein syötävää. Tuore inkivääri tuo mukavaa terää.
On muuten ensimmäinen täysin vegaaniruoka, jonka olen tämän blogin aikana tehnyt, vaikka kovin kasvispainotteisia ruoat ovatkin nyt olleet. Aina vaan on ollut vähintään kalakastiketta, katkarapuja, juustoa, kananmunia tai muuta sellaista mukana. No tulipahan tehtyä, vaikka ei vegaanius ollutkaan nyt itsetarkoitus.

ainekset (2 annosta)
öljyä paistamiseen
pari kynttä valkosipulia
kaksi kevätsipulia
yksi keltasipuli
250 gr kiinteää tofua
380/265 gr pinaattisäilyke
pari rkl ikivääriä raastettuna
pari rkl soijakastiketta
puolisen desiä vettä
kevätsipuleiden vihreät osat
n. tl kuivattua minttua
rouhittua mustapippuria

Fenkolipasta anjoviksella

.
Nopea, kevyt ja herkullinen improvisoitu pasta.

Ainekset (2:lle)
spagettia (n.200-250 gr)
1 fenkoli
2 sellerin vartta
5 anjovisfilettä
puolikas chili (ilman siemeniä)
kalakastiketta
siruunamehua
pari rkl ruohosipulia
kourallinen korianteria
kourallinen parmesaaniraastetta (tai vastaavaa, esim Grana)
pippuria

hyvä pullo valkkaria

Keitä spagetti, höyrytä spagettikattilan päällä pieneksi suikaloitu fenkoli. Soseuta selleri, chili ja anjovis, sekoita ne kypsän valutetun spagetin sekaan muiden aineiden kera. Mausta vielä tarvittaessa lisäämällä kalakastiketta, sitruunamehua ja/tai pippuria. Ripottele halutessasi vielä päälle lisää korianteria ja juustoa. Nauti esim. valkkarin kanssa. Viineistä mitään tietämättä sanoisin, että ainakin portugalilainen Evel on testaamisen arvoinen viini hintaluokassaan.

Kasvis-jungle curry

.
Jungle-curry on sikäli harvinainen thai-curry, että sitä ei tehdä kookosmaitoon. Muutenkin sen maku on tavallista tunkkaisempi tai maanläheisempi (miten sitä nyt kuvailisi) hallitsevien grachain (ns. villi-inkivääri) ja galangalin takia. Tai jotain tämänsorttista olen viimeaikoina oppinut lueskellessani kirjastosta lainassa olevaa massiivista pinkkiä keittokirjaa (David Thompson: Thai Food) sekä hieman lisää netistä.
Ilmeisesti perinteisessä viidakkopadassa on mitä ikinä lihoja ja kasveja luonnosta on löytynyt, ja sivistyneemmissäkin versioissa jotain tuotettua lihaa tai kalaa parilla vapaavalintaisella kasviksella höystettynä. Tämä curry ei siis ole mulle entuudestaan tuttu, joten siksi päätin sitä kokeilla. En kuitenkaan seurannut mitään lukuisista oheista tarkalleen, vaan tein oman kasvisversion. Joku thaimaalainen saisi kertoa voiko jungle-curry olla täysin kasvisversio, mutta itse veikkaisin että voi, koska makupohja on (enemmän tai vähemmän) sama.

maustetahna
10 kuivattua chiliä liotettuina, siemenettöminä
5 grachai vartta
peukalon kokoinen pala galangalia
pari isoa valkosipulin kynttä
2 korianterinjuurta
shalottisipuli
1 tl katkaraputahnaa

Pienennä kaikki ainekset, hienonna morttelissa tahnaksi vähän kerrallaan lisäten.
(Tai vaihtoehtoisesti pyöräytä tehosekoittimessa nopeasti karkeaksi tahnaksi. Itse en moista masiinaa valitettavasti omista, mutta mortteli riittää mulle kyllä toistaiseksi.)

ainekset (n. 2 annosta)
1 annos yllä olevaa maustetahnaa
pari rkl öljyä
pari rkl kalakastiketta
5 dl kasvislientä (tai pelkkää vettä)
kaksi pientä porkkanaa
pieni kesäkurpitsa
pieni kourallinen suikaloitua kaalia
5 grachain vartta hienoina suikaleina

Kuumenna öljy, paista maustetahnaa siinä muutama minuutti, älä anna palaa tai tartua vaan sekoittele ja lisää öljyä tarvittaessa. Lisää kostukkeeksi hieman kalakastiketta ja heitä perään porkkanat (tai lihat) ja vesi tai liemi. Keittele porkkanoita viitisen minuuttia, lisää kaalit ja kesäkurpitsat (tai muut valitsemasi kasvikset kypsymisjärjestyksessä) ja jatka porinaa muutaman minutin verran. Lisää grachait ja mausta vielä tarvittaessa esim. lisächilillä tai lisäsuolalla, jos sellaisista tykkäät, heh heh..
Lisäksi voi lisätä jotain tuoreita yrttejä, esim. (thai-)basilikaa. Itse testasin ensin ilman yrttejä ja sitten korianterin kera, mutta yllätyksekseni pidin ruoasta enemmän ilman korianteria, joten en nyt sitä suoraan suosittelisi. Jotenkin korianterin vahva maku peittosi hieman curryn tyylikästä tunkkaista makua.

Ja tulista tuli mös, mutta se kai kuului tän ruoan luonteeseen. ;) Itseasiassa käytin vähemmän tulta kuin monissa ohjeissa, mutta mun sormia polttelee vieläkin monta tuntia jälkikäteen. Eli kumihanskat eivät taida sittenkään olla liioittelua chilien käsittelyssä! Ruoka oli kuitenkin vielä syötävän tulista, eli ei sen puoleen ongelmaa. Galangalin ja grachain maut toivat kyllä ruokaan mahtavan vivahteen, joka poikkesi maistamistani kookosmaidon ja/tai sitrusmakujen maustamista thai-ruoista.

Grachai oli aineksista siis mulle entuudesta tuntematon, mutta ehdottomasti positiivinen uusi tuttavuus! Tässä vielä kuva siitä.

Paneer korma

Kuumana kesäpäivänä kuumaa intialaista, eikö?! Tässä jonkinmoinen versio paneer korma -nimellä liikkuvasta reseptistä, joka on varsin yleinen intialainen murkina. Paneerin tilalla voi hyvin käyttää esim. Valion kotijuustoa tai leipäjuustoa, miksei vaikka tofuakin, mutta tällä kertaa halusin kokeilla oman kotijuuston valmistamista. Sen valmistamisen helppoudesta olin lukenut Bella Vanilla -blogista.
Paneer kormasta tuntuu olevan varsin monta versiota jo valmiiksi, joten siksi sitä voi mielestäni varsin surutta muokata sortumatta minkään luokan pyhäinhäväistykseen. Esim juustot voi lisätä lopussa joko paistettuina tai paljaaltaan, sipulit ja tomaatit sopisivat olla hienoa sosetta, mutta mulla olivat karkeaa silppua, tomaatit voivat olla toki tuoreitakin, ja mausteita ja niiden suhteita voi kukin justeerata maun mukaan. jne.

paneer
1 l täysmaitoa
(0,5 tl suolaa)
n. 4 tl sitruunamehua

Tee paneer reilusti etukäteen. Keitä maitoa, sekoita sitruunamehut ja jatka keittämistä, kunnes maito on täysin juoksettunut, eli valkoinen hera on erillään likaisen värisen veden seassa. Kaada harsokankaaseen ja kiristä möykyksi. Laita painon alle tiivistymään jääkaappiin pariksi tunniksi.

kastike
paneer (1l maidosta, n.300gr?)
2 sipulia
n. 3 cm inkivääriä
3 valkosipulinkynttä
1 tl juustokuminaa (jeera/cumin)
2 tl korianterin siemeniä
1 tl neilikoita
1 tl garam masalaa
chiliä
suolaa
400 gr tomaattimurskaa
1 dl kermaa

Silppua sipulit, paista öljyssä pannulla. Jauha mausteet morttelissa hienoksi ja heitä sipulieden sekaan. Paista hetki ja lisää hienonnetut valkosipulit ja inkiväärit. Hetken päästä tomaattimurska mukaan ja anna porista hiljaisella niin pitkään kuin kärsivällisyys antaa myöten. (Mulla ei hautunut järin pitkään, kun alkoi olla nälkä.) Lisää pienennetty paneer ja kerma ja jatka hauduttamista viitisen minuuttia, mausta vielä suolalla ja chilillä maun mukaan. (Ehkä ei kannata lisätä kovin huolettomalla otteella habaneroa, kuten minä tein.)
Ihan mainiota tuli, mutta vielä ei maustetasapaino ollut aivan kohdallaan. Jatkan kokeilua myöhemmin uudestaan.